Musta tee parantaa keskittymiskykyä ja tarkkaavaisuutta
>> 19.1.2011
Kahvi tunnetaan maun lisäksi ennen kaikkea piristävästä vaikutuksestaan. Syynä on kahvin sisältämä kofeiini, jota on myös teessä, joskin vähemmän kuin kahvissa. Mustassa teessä on jonkin verran enemmän kofeiinia kuin vihreässä teessä, sillä teelehtien fermentoituessa kofeiinipitoisuus kasvaa.
Teen piristävä vaikutus eroaa kahvista, sillä teessä on kofeiinin lisäksi runsaasti muitakin polyfenoleja, jotka vaikuttavat vireystasoon ja mielialaan. Vihreä tee esimerkiksi lieventää stressiä, mikä johtuu teelle ominaisista polyfenoleista. Teen sisältämällä teaniinilla taas on rauhoittava vaikutus. Lisäksi vihreän teen epigallokatekiinigallaatti (EGCG) lieventää kofeiinin piristävää vaikutusta etenkin silloin, kun kofeiinin määrä on suuri.
Tee sisältää siis sekä rauhoittavia että piristäviä ainesosia. Kokonaisvaikutus riippuu teelaadusta, teen määrästä ja yksilöllisistä tekijöistä, kuten henkilön kofeiiniherkkyydestä.
Eräässä tutkimuksessa osallistujat jaettiin kahteen ryhmään, joista toinen sai tavallista mustaa teetä ja toinen teen makuista ja väristä plaseboa (lähde). Sen jälkeen osallistujille tehtiin kaksi keskittymiskykyä mittaavaa testiä. Lisäksi kaikkia pyydettiin täyttämään kysely, jossa jokainen sai arvioida itse omaa keskittymiskykyään.
Testit tehtiin kahdessa erässä. Ensimmäisellä kierroksella osallistujat tekivät kokeet yhteensä kolme kertaa. Ensimmäisten kokeiden jälkeen henkilöt joivat tauon aikana yhden kupillisen, minkä jälkeen samat kokeet tehtiin toisen kerran. Seuraavan tauon aikana henkilöt joivat toisen kupillisen, minkä jälkeen kokeet tehtiin kolmannen kerran. Tee sisälsi 50 mg kofeiinia ja 23 mg teaniinia per kupillinen, plaseboryhmän juoma ei sisältänyt kumpaakaan.
Toisella kierroksella sama toistui, mutta kolmannen kerran jälkeen henkilöt joivat vielä kolmannen kupillisen ja testit tehtiin neljännen kerran.
Ensimmäisessä keskittymistä mittaavassa kokeessa osallistujille näytettiin erilaisia kirjainten ja numeroiden yhdistelmiä sekunnin ajan. Välillä heidän tuli reagoida ainoastaan parillisiin numeroihin, mutta vain silloin, kun tekstin väri oli violetti; välillä taas ainoastaan vokaaleihin, mutta vain silloin, kun tekstin väri oli punainen. Tällä mitattiin osallistujien kykyä vaihtaa yhdestä keskittymistä vaativasta tehtävästä toiseen.
Toisessa kokeessa osallistujien tuli reagoida joko visuaalisiin signaaleihin tai ääniin riippuen siitä, kumpaa heitä ohjeistettiin tarkkailemaan. Äänet ja visuaaliset signaalit saattoivat esiintyä joko erikseen tai yhtä aikaa.
Kyselyssä kukin henkilö arvioi omaa mielialaansa kuudellatoista eri mittarilla. Yksittäiset mittarit yhdistettiin lopuksi kolmeksi eri muuttujaksi: tarkkaavaisuudeksi, tyytyväisyydeksi ja rauhallisuudeksi. Samaa Bond-Laderin asteikkoa käytetään monien lääkkeiden vaikutuksia testattaessa.
Ensimmäisen keskittymiskokeen tulokset olivat jonkin verran parempia niillä osallistujilla, jotka joivat plasebon sijaan mustaa teetä:
Yllä olevissa kaavioissa näkyvät osallistujien oikeat vastaukset prosentteina teen (mustat pylväät) tai plasebon (valkoiset pylväät) jälkeen. Vasemmanpuoleisessa kaaviossa on tulokset kolmeen kupillisen kierrokselta ja oikeanpuoleisessa kahden kupillisen kierrokselta. Teen määrällä ei ollut merkittävää vaikutusta.
Visuaalista ja audiaalista reaktiokykyä mittaavassa kokeessa tulokset kallistuivat selvemmin teetä juoneiden eduksi:
Vasemman puoleinen kaavio havainnollistaa, että yhden kupillisen mustaa teetä juoneet reagoivat ääniin oikein lähes kaksi kertaa niin usein kuin plaseboa juoneet. Toisen kupillisen jälkeen mustaa teetä juoneet saivat edelleen parempia tuloksia, mutta ero ei enää ollut yhtä merkittävä.
Oikeanpuoleinen kaavio puolestaan osoittaa, että visuaalisen hahmotuksen kohdalla tilanne oli päinvastainen: yhden kupillisen jälkeen mustan teen juojat olivat vain hieman edellä plaseboryhmää, mutta kahden kupillisen jälkeen ero oli selkeämpi.
Kyselyn perusteella mustaa teetä juoneet pitivät itseään myös huomattavasti tarkkaavaisempina kuin plaseboa juoneet. Tyytyväisyydessä ja rauhallisuudessa sen sijaan ei ollut selkeää eroa.
0 kommenttia:
Lähetä kommentti