Liptonin mausteteet ja haudukkeet vertailussa: onko pussiteestä mihinkään?

Tee voidaan jakaa kolmeen päätyyppiin teelehtien hapettumisprosessin keston mukaan: vihreään teehen, oolong-teehen ja mustaan teehen. Yhden teekupillisen sisältämä polyfenolien ja antioksidanttien määrä riippuu muun muassa siitä, mistä teetyypistä on kyse. Vihreä tee esimerkiksi sisältää enemmän katekiineja kuin musta tee, kun taas musta tee sisältää theaflaviineja, joita vihreässä teessä ei ole.

Suomessa, kuten muuallakin Euroopassa, juodaan runsaasti pussiteetä, josta osa on tarkkaan ottaen yrtti- tai hedelmähaudukkeita eikä teetä – "tee" nimittäin viittaa Camellia sinensis -pensaan lehtiin. Lisäksi monilla teevalmistajilla on teelehtien ja erilaisten mausteiden, kuivattujan hedelmien ja yrttien sekoituksia.

Uuden tutkimuksen mukaan myös hedelmä- ja mausteteet sisältävät polyfenoleja. Puolalaistutkijat vertasivat Liptonin hedelmä- ja mausteteelaatujen sisältämiä polyfenolipitoisuuksia tavalliseen mustaan Yellow label -pussiteehen (lähde).

Tutkimukseen valittiin seuraavat Liptonin hedelmähaudukkeet: Caribbean (sisältää appelsiininlehteä, ruusunmarjaa, papaijaa ja hibiskusta), Delight citrus (ruusunmarja, omena, sitruuna, greipinkuori), CharMing (mustaherukka, ruusunmarja, hibiskus) sekä Temptation (ruusunmarja, mansikka, karhunvatukka, vadelma). Kyseiset haudukkeet eivät siis sisältäneet lainkaan teelehtiä.

Lisäksi mukana oli neljä maustettua mustaa teetä: Blue fruit (mustikka, mustaherukka, karhunvatukka, vadelma), Forest fruit (vadelma, kirskikka, karhunvatukka, punaherukka), Citrus (appelsiini, sitruuna, greippi) ja Tropical fruit (ananas, greipinkuori). Kaikki teet ja haudukkeet valmistettiin kaatamalla yhden teepussin päälle kaksi desilitraa kiehuvaa vettä ja antamalla hautua viiden minuutin ajan.

Eniten katekiineja oli maustetuissa Citrus- ja Tropical fruit -teelaaduissa. Maustamaton Yellow label -tee esimerkiksi sisälsi ~10 mg/L epikatekiinigallaattia (EGCG), kun taas Citrus sisälsi ~22 mg/L ja Tropical fruit ~30 mg/L. Kaikki maustetut mustat teet myös sisälsivät enemmän katekiinia ja epikatekiinia kuin maustamaton musta tee. Vähiten katekiineja sen sijaan oli hedelmähaudukkeissa.

Hedelmähaudukkeetkaan eivät silti olleet aivan hyödyttömiä: ne sisälsivät esimerkiksi naringiinia ja klorogeenihappoa, joiden sanotaan estävän rasvan imeytymistä elimistöön. Maustamaton musta tee taas sisälsi eniten kversetiiniä ja rutiinia, joilla niilläkin on omat terveyshyötynsä.

Eri yhdisteiden antioksidanttikapasiteetin mittaamiseen on erilaisia tapoja. Teelaatujen antioksidanttikapasiteettiin taas vaikuttaa niiden sisältämien eri polyfenoliyhdisteiden, kuten katekiinien, määrä. Alla oleva kaavio esittää tutkimuksessa mukana olleiden teelaatujen antioksidanttikapasiteetin Folin–Ciocalteu-metodilla mitattuna:

Kaikkien hedelmähaudukkeiden antioksidanttipotentiaali oli samankaltainen ja samalla selvästi alhaisempi kuin maustetuilla mustilla teelaaduilla. Maustamaton musta tee nousi ykkössijalle, mikä osoittaa, että myös muut polyfenolit kuin katekiinit ovat tärkeitä.

Terveyden kannalta pussiteelaaduista parhaita vaikuttavat siis olevan sellaiset maustamattomat tai maustetut teet, jotka todella sisältävät teelehtiä. Kuivattuja hedelmiä ja aromeja sisältävillä haudukkeilla voi toki olla omat hyötynsä, mutta ainakin tässä tutkimuksessa mitattujen polyfenolien suhteen ne hävisivät selvästi. Pussiteen mausta sen sijaan voi edelleen olla montaa mieltä.